Riku
Riku vilkaisi pojan, Pyryn, käsissä olevia laukkuja ja sitten takaisin tämän kasvoihin, vääntäen itsekin väsyneelle naamalleen jotain, jonka toivoi edes etäisesti muistuttavan hymyä.
''Joo, mä... arvelinkin niin. Öh, tuota... Mä olen Riku'', hän takelteli ja läimi itseään henkisesti. Hyvän vaikutelman olisi voinut tehdä toisellakin tavalla, mutta minkäs sille voi, jos ihmisille puhuminen on vaikeaa.
''Sä tulet ilmeisestikin mun huonekaveriksi'', tummahiuksinen totesi ja nyökkäsi kohti Pyryn laukkuja. ''Mä voin auttaa noiden kanssa, meidän huoneet on nimittäin yläkerrassa'', hän tarjosi, väistyen hieman jotta toinen pääsi sisälle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti