99.

Daniel

Daniel heitti kengät jalastaan ja asetti takkinsa naulaan ennen kuin antautui koiriensa nuoltavaksi. Hän kohotti katseensa Anttiin ja hymyili lämpimästi. ''I'm sure you have'', hän vastasi. Brunetteblondi nousi ylös lattialta ja puristi suomalaisen kättä hellästi. ''Because I can't even begin to tell you how much I've missed you'', Dani sanoi hiljaa.

98.

Antti

Antti katseli hetken ympärilleen ja nyökkäsi sitten hymyillen. "That's good idea. I'm starving", hän naurahti ja he suuntasivat sisälle. Heitä vastaan tulikin heti nelijalkaisia karvakasoja. Suomalainen hymyili ja kumartui silittelemään ja rapsuttelemaan koiria.
"Did ya guys miss me? I guess you did. I missed you too~" hän puheli ja alkoi sitten riisua ulkovaatteitaan.
"It really is lovely to be here, Daniel. You don't even know how much I have missed this place."

97.

Daniel

Auto kaartoi keskikokoisen, kodikkaan talon pihaan ja Daniel astui ulos, vetäen kirpeää syysilmaa keuhkoihinsa. Hän kääntyi Anttia päin ja hymyili. Talon pihalla kasvoi suuret määrät erilaisia värikkäitä ja kauniita kasveja, joita brunetteblondi katseli ylpeä ilme kasvoillaan.

''Let's go inside? Mum should be making something to eat and I think our dogs would like to see you as well'', Dani totesi hymyillen, ottaen suomalaista kädestä. Hänen isänsä lähti jo viemään muutamaa laukkua sisälle.

96.

Antti

Antti sanoi heipat muille ja tervehti Danielin isää. Hän oli aina hieman hermostunut poikaystävänsä vanhempien seurassa, vaikka nämä olivatkin todella mukavia. Hän virnisti rakkaalleen ja nyökkäsi.

Vaikka Antti oli käynyt ennenkin Englannissa ei se muuttanut sitä faktaa että jokainen kerta tuntui aivan ensimmäiseltä. Hän katseli ikkunasta pihalle lähes koko matkan ajan ja piteli Danielia kädestä. Jonkun ajan päästä he saapuivatkin perille.

95.

Daniel

Daniel hymyili sydämellisesti Antille ja otti laukun kannettavakseen. ''Your wish is my command'', hän sanoi, olevinaan kumartaen hieman. Brunetteblondi virnisti ja lähti sitten kävelemään pois lentokentän hälinästä autolle, jossa hänen isänsä heitä jo odotteli. Hän pysähtyi ja antoi kantamansa laukun isälleen Vincentille, joka puolestaan laittoi sen takakonttiin, tervehtien samalla Anttia hymyillen samaan tapaan kuin poikansa. ''You dorks can go away already'', Dani hätisteli kolme ystäväänsä matkoihinsa, halaten näitä nopeasti ennen kuin kääntyi suomalaisen puoleen. ''Ready to hit the road?''

94.

Antti

Antti naurahti. "Yeah, sorry about that", hän sanoi ja nyökkäsi sitten Danielin ehdotukselle. Hän antoi tälle yhden laukuistaan.
"Yeah, also I'm really tired so it would be nice to rest a little and spend some quality time with you", hän sanoi Danielille. Niin paljon kuin hän pitikin muista jätkistä tässä porukassa hän silti halusi päästä olemaan Danielin kanssa aivan kahdestaan.

93.

Daniel, Zacharias & Justin

Justin nyökytteli innokkaasti päästäessään Antin irti rautaisesta otteestaan ja liimautuessaan takaisin Ernieen kiinni. ''It's going to be a bother, but I think we can manage that'', Zacharias totesi laiskasti, avaten suunsa nyt ensimmäisen kerran. Hän heitti suomalaiselle kuivan virnistyksen ja taputti tätä olalle tervehdykseksi. Blondi säikähti Danielin läpsäyttäessä kätensä yhteen yhtäkkiä. ''Well, maybe we should get going now, those bags look rather heavy'', hän totesi, ojentaen kättään tarjotakseen apuaan laukkujen kantamisessa.

92.

Antti

Danielin lausahdus sai hänet punastumaan aavistuksen. Antti työnsi lasejaan paremmin paikoilleen. "Yeah, of course", hän sanoi, kun ei osannut oikein mitenkään järkevästi reagoida (tyypillinen suomalaismies).
Hän vastasi Justinin halaukseen mielellään, vaikka se olikin vähän hankalaa, kun Daniel oli kiinni toisessa kädessä (ei sillä että se olisi haitannut).
"Yeah.. you probably need to help me quite a lot for the first couple months before I get used to all this", hän sanoi.

91.

Daniel, Elias & Justin

Daniel punastui hieman, irvistäen Antille huvittuneesti. ''Well, I haven't seen you in ages so I think I'm allowed to show the whole bloody airport I've finally been reunited with the love of my life'', hän totesi hymyillen, ottaen rakastaan kädestä kiinni. Ernie nyökkäsi ja hymyili. ''Good, good'', hän mumisi. Justin päästi irti pitkästä blondista ja halasi Anttia itsekin. ''It's going to be great. And besides, now we can get to know you better, since we'll be your tour guides in the school'', brunette muistutti virnistäen, tökäten silmiään pyöräyttelevää Zachariasta kylkeen ilkikurisen hellästi.

90.

Antti

Antti vastasi halaukseen enemmän kuin mielellään. "Maybe not, but the way you act is kinda easy to notice", hän huomautti, suukottaen Danielin otsaa ja käänsi katseensa Ernieen. "Thanks. I don't really like flying but it went well", hän sanoi. "I hope it really is okay that I'm gonna be here bothering ya almost whole year."

89.

Daniel & Elias

Daniel heilutteli sateenkaarelta näyttävää kylttiä ja kiljaisi jotain erittäin epäselvästi ja todella miehekkäästi Antin äkättyään. Hän syöksyi halaamaan tätä muistamatta sanoa mitään. Päästettyään hetken kuluttua irti hän vilkaisi askartelemaansa lappusta ja kurtisti kulmiaan huvittuneesti. ''What? It's cute. And you wouldn't have noticed us anyway. There's a thousand lads here who look like these three muppets'', Dani kiusasi ystäviään ja hyökkäsi sitten Antin kimppuun uuden halauksen kera. Ernie pyöräytti silmiään ystävälleen ja taputti suomalaista olalle. ''Welcome to London. I hope your flight went well'', blondi sanoi kohteliaasti Zachariaksen ja Justinin tervehtiessä Anttia myös.

88.

Antti

Parin päivän päästä koetti vihdoin Antin aika lähteä Englantiin. Se oli kerrassaan mahtavaa, eikä hän malttanut odottaa että pääsisi näkemään rakkaan Danielinsa ja muut ystävänsä (,mutta se Daniel oli tärkein). Häntä kuitenkin hermostutti ihan kiitettävästi, joten hän oli nukkunut erityisen huonosti, eikä hän erityisemmin pitänyt lentämisestä, joten kun kone laskeutui hänen olonsa ei ollut ihan mikään mahtavin. Kaikki kuitenkin tuntui kirkastuvan kummallisesti, kun hän sai ensin haettua laukkunsa ja huomasi ulos suunnatessaan porukan ihmisiä, joista osa näytti harvinaisen tutuilta. Tunnistamisvaikeuksia myös helpotti helvetisti sellainen oikein suuri värikäs lappunen, jossa luki hänen nimensä. 

"Ette voi olla tosissanne.." hän mutisi itsestään ja kysyikin heti ensimmäisenä päästessään porukan kuuloetäisyydelle; "Why on earth did you have to make that?"