perjantai 21. elokuuta 2015

07.

Jake

Jake huomasi Jessen vaivaantuneen reaktion ja hymyili ystävällisesti. Hänen teki kovasti mieli sanoa jotain mystisesti rauhoittavaa, mutta päätti antaa sen olla - hänelle ei tullut mieleen mitään, mikä olisi sopinut juuri kyseiseen tilanteeseen.
''Älä huoli, ei se mitenkään pakkomielteisesti... Se on samanlainen kuin sie, vähän ainakin, ja se ihailee siun rohkeutta olla oma ittes'', mustahiuksinen poika sanoi, eikä viitsinyt lisätä, että ei heidän huushollissaan kannattanutkaan olla oma itsensä, jos se poikkesi vähänkään ''normaalista''.
''Pitäisköhän meiän mennä kattoon, joko noi muut on valmiita niin voitais tehdä jotain yhdessä?''

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti